kidukset... ja sitten kaikki tavara tippuu naamalle

ensin löytyvät lihakset ja vaatteista rimpuilu, kaikki asennot
ja katseen matka silmänurkasta läpi oviaukon
mutta gaiaan selkärangastaan kytketty sukeltaja ei pölyisellä matolla pääse eteenpäin
sitten halkeaa oikea ja vasen, asento leviää kuin käärmeparvi
kaikkeen, missä uteliaisuus on talvehtinut:
kuun painovoima hellittää ja sukeltaja laskeutuu kuin maanvyörymä
hampaillaan päättää punaistaa maitoa

Herkistyi kasvoille heti. Rakentelee niitä, pohtien varjoja ja rakenteita. Eksyy esittämisen paradigmoihin ja uusiin poimuihin. Kyllästyy kun ei löydä kasvoistaan ulos.

Kasvohuoneessa miettii, miksi kulkea noin laihasti. Lihasten, kasvojen tulisi vaeltaa pitkin ruumista, mutta kauanko sellainen kestää.

Katso kuitenkin, katso kuinka hän hitaasti tarkentuu: nykivä Gaia. kasvoisa.

tarttuu mihin vain, raahautuu eteenpäin pitämällä kiinni äidin kasvoista

siellä täällä välissä en halua mitään tehdä
älä pohdi rakennetta rakentele
jokainen askel jonka jalkani astuvat
ovat mahdollisuuksia menettää kaikki säätilasta riippuva vatsanväänne

Ei Thich Nhat Hanh aivan tällä tavalla sanonut:

Älä ihannoi äläkä sitoudu mihinkään oppiin, teoriaan tai ideologiaan, edes anarkistiseen. Kaikki ajatusjärjestelmät ovat vain opastuksia, eivät absoluuttisia totuuksia.

Älä kuvittele, että tietosi on muuttumatonta, vältä ajatuskapeikkoja. Harjoita näkemyksiin takertumattomuutta, jotta voisit nähdä toisten silmin. Totuus löytyy elämästä, ei käsityksistä. Ole valmis oppimaan, sinulla on siihen koko elämäsi, kaikki todellisuuden ja maailman hetket.

Älä pakota toisia lapsia millään tavoin omaksumaan omia näkemyksiäsi, edes kouluttamalla. Auta kuitenkin toisia luopumaan kapeuksistaan myötätuntoisessa keskustelussa.

Älä vältä kärsimystä äläkä sulje itseäsi kärsimyksen edessä. Älä menetä tietoisuuttasi maailman ja elämän kärsimyksistä. Löydä kaikkia mahdollisia tapoja olla kärsivien kanssa, vieraile heidän luonaan, tee heille kuvia ja lauluja. Näillä keinoilla herätä itsesi ja läheisesi maailman kärsimyksen todellisuuteen.

Älä kerää omaisuutta kun miljoona näkevät nälkää. Älä ota elämäsi päämääräksi mainetta, rikastumista, omaisuutta tai aistinautintoja. Elä yksinkertaisesti ja jaa aikaa, voimia ja aineellisia varoja niiden kanssa, jotka niitä tarvitsevat.

Älä ylläpidä vihaa tai ärtymystä. Kun ne nousevat, mietiskele myötätuntoa, jotta ymmärtäisit syvästi niitä ihmisiä, jotka ovat aiheuttaneet sinussa vihaa. Opi katsomaan toisia olentoja myötätunnon silmin.

Älä menetä itseäsi hajaantumiseen ja ympäristöösi. Opi harjoittamaan hengitystä kehon ja mielen yhteyden löytämiseksi, tarkkaavaisuuden harjoittamiseksi ja kehittämään keskittymistä ja ymmärrystä.

Älä lausu sanoja, jotka voivat tuottaa epäjärjestystä ja hajottaa yhteisön. Ponnistele kaikkien, pienienkin konfliktien selvittämiseksi ja sovittamiseksi.

Älä puhu epätotuuksia oman etusi vuoksi tai vaikuttaaksesi toisiin. Älä levitä epävarmoja uutisia. Älä tuomitse tai kritisoi asioita, joista et ole varma. Puhu todesti ja rakentavasti. Rohkene puhua epäoikeudenmukaisuuksista, vaikka se vaarantaisi oman turvallisuutesi.

Älä käytä yhteisöä oman etusi tavoitteluun, äläkä muunna yhteisöäsi poliittiseksi puolueeksi. Yhteisön tulisi kuitenkin selkeästi vastustaa sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta ja ponnistella muuttaakseen tilanteen joutumatta väkivaltaisiin konflikteihin.

Älä elä ammatissa, joka on haitallinen ihmisille ja luonnolle. Älä sijoita yhtiöihin jotka riistävät muilta elämänmahdollisuuden. Valitse työ, joka auttaa toteuttamaan korkeinta tarkoitustasi.

Älä tapa. Älä anna toisten tappaa. Löydä kaikki mahdolliset keinot elämän puolustamiseksi ja sodan estämiseksi.

Älä omista mikään, minkä tulisi kuulua muille. Kunnioita toisten omaisuutta, mutta estä toisia rikastumasta ihmisten tai toisten olentojen kärsimyksellä.

Älä kohtele kaltoin kehoasi. Opi kunnioittamaan sitä. Älä miellä kehoasi vain välineeksi. Säästä elämänvoimat (seksi, hengitys, henki) todellisuuden toteutumiseen. Seksuaalisuuden ei tulisi olla erillään rakkaudesta ja sitoutumisesta. Seksisuhteessa ole tietoinen mahdollisesta tulevasta kärsimyksestä. Toisten onnellisuuden takeeksi kunnioita heidän oikeuksiaan ja sitoumuksiaan. Ole täysin tietoinen uuden elämän maailmaantuomisen velvollisuudesta. Mietiskele maailmaa, johon olet tuomassa uusia olentoja.

Älä usko, että seuraan jokaista näistä ohjeista täydellisesti. Tiedän epäonnistuvani monin tavoin. Kukaan meistä ei voi täysin toteuttaa yhtäkään näistä. Kuitenkin, on työskenneltävä päämäärää kohti. Nämä ovat päämääräni. Sanat eivät korvaa harjoitusta, vain harjoitus voi luoda sanat.

”Kuuta osoittava sormi ei ole kuu.”

Tulin merikapteenin kanssa pellolle, jota reunusti koivikko, oja. Sula, mutainen pelto. Selitin kartanpiirtämisen vaiheesta, että lähetän luonnokset, kun olen piirtänyt ne musteella, vaikken ole varma niiden todenperäisyydestä. Silloin huomasin ojassa ketun, innostuin ja halasin kapteenia. Jatkoimme pellon ylitystä, myöhemmin, metsänreunassa oli vielä kolme ketunpoikasta, tai nuorta kettua, jotka olivat kuin kolme erilaista käsialaa. Menimme pellontakaisieen taloon - olin kantanu reppua koko ajan, talo olikin sauna. Ihmisillä, joita oli jokunen, oli silti vaatteet. Riisuin repun seinän viereen ja istuin. Oli yksi lava muutamankymmenen sentin korkeudella lattiasta, jolla istui ihmisiä, ei mitään lauteita tai portaita.

Niin usein puhumme toisillemme kireälle viritetyillä kurkunpäillä kuin pyrkisimme ulos itsestämme, hyppimään seinille ja kasvoille kuin kirjoitus
tai meidän väliseen tilaan - kuin olemisemme itsemme sisällä olisi toisillemme vaarallista
Mutta olemme jääneet kiinni niskakumpuun, takaraivoon ja puheen siima kiristyy
kasvot jännittyy, ylävireinen kieli vääntää ne irti luista

orgaaninen pelko on pelkkää, puhdasta takertumista
samastumista keholla
emootiohin tai ajatuksiin tai kokemuksiin

ja tietoisuutta siitä, sen pintajännityksen ilmituloa, joka väistämättä seuraa siitä
kun elämä ja persoona pingotetaan kokemuksen kehyksiin

ja kehon sulamista, kivuliasta ja hämmentävää
tärinää, säteilyä ihossa ja lihassa
tuskallista vapauden rajankäyntiä, kun sen aallot lyövät sidotun persoonan rantaa

ja pelon myöntämistä, sallimista

ja pelon pelkoa

se on myös usein kokonaisvaltaista, muistoista irtautunutta: takertumisen kohde on kadonnut aikaan ja kylkiluiden alapintaan

ja se on yliyksilöllistä, syntymässä sairaalan
puhdistusaineiden hajusta
huolestuneista hikisistä käsistä
tarttunutta kollektiivista antipainovoimaa

(jotkin kirput loikkivat palavan koiran turkista)

ULKOPUOLELLA HUONEEN

Huudos! eläimet juoksevat pakoon, liiku hiljemmin
ulkona on kylmä, ja voi huutaa läpi suon
kaiku tuntuu rintakehässä huimaa, minä olen suolla, suo on minussa

Kuvitelmat ovat välitilojen ja toisen välillä
Maassa me vesikehot hengitämme ilmaa

Ulos! Rakennusasuja,
sinulla on päälläsi rakennusasuja,
silmäsi on kiinni ovessa, sen sisäpuolella
persoonasi koristaa tapetteina, julistekuvina
kellertävänä valona joka näkyy kilometrien päähän
ulos
ulos täältä, kävelijä
kulje lantio vapaana
astu pois huoneesta jotta tajuat että olet
huoneissa ulkona ruumiistasi, ihon unohtaneena
rakennusasujen turruttamana
poistu huoneesta huomaamaan
että seisoit kaiken aikaa heikoilla betonijaloilla
tule ulos niistä, omille jaloillesi

Jotenkin piinattuna päädyn siihen että todellisuus on aukko,
maailma on sama.

"Hu dost! Jumala on ainoa ystävä."

Mutta minä en tunne hänen nimeään. Tiedän että hänellä on yksi hammas.

Hammasta varten kita, tai (myöhemmin) pale-ontologi.
Kuinka terävä on reuna joka on kaikki ja jokainen oleva?

Auringonaukko teräväreuna.
Hampaasta selvinnyt fossiili, kuinka väsynyt, luutuma vai arpi?

Mitä leikkaa mitä veistää

Elävä pureva turhanpalo!

Karpin hammas, harpin kärki

Kulmaviivain, kärkikolmio, syväterävä.

Syvään uurrettu kaula-aukko

Olemisen tulemisen oleva.

...

Hyvää yötä teille jotka joskus tulette nimienne ääreen.

Äärelle teillekin unituulta.

akupunktiokoti
myöhäipyminen

kohti mustaa menneisuuta

kun kohtasimme ensi kerran sinä olit pukeutunut viininpunaiseen pitkään kankaaseen
ja minä kruunasin sinut ruosteisella piikkilankaseppeleellä

paperin väliin puristettua kipsiä

16 siementä laudalla

Mutta miksi siihen on oleistunut lauta. juuri lauta?
se on rajoituksen kehä, jonka ympärillä voi nähdä kesken pelin väsyneitä ruumiita.

lab -
yrintti
oratorio

1. Ehkä laudalle saattaa unohtua. ja myöhemmin alkaa rakentaa olemistaan siihen. siihen heränneenä.

2. Ehkä kyse on aivan tietyntyyppisestä puutarhasta: miten entropia ei kasva laudalla. miten kodikas tutkimushuone.

Nämä j:t syntyvät sen matkan päässä, maan rajassa.
Mikä hyvänsä todennäköisyys on todennäköinen toteutuneen rinnalla.
Mikä Uhanala! sikiöala. ja kaikki tapahtuu.

vaihda mahdollisimman huonoon asentoon ja lakkaa hengittämästä
mitä sitten tulee sormet siirtyilevät ja töytäilevät muovia ja se palaa qaijna a´lkaa tujntua tukalalta
nielaisu ja hengitys sisään

näin syntyvät jumalat: qaijna
katsoo kuningattaren mustaan silmään ja hymyilee
lakeijat ja sorvatut moskiitot alkavat höpistä Hänen Korkeutensa ajankäyttörajoituksista
mutta kuningatar nostaa kättään merkiksi ja katsoo takaisin

shakkilaudassa piilee keteronormatiivinen matriisi

lisn! lopulta myönnän että en tiedä onko minulla kuunteluun tarvittavaa ruumista
jään istumaan koneen ääreen, se pesee, minä pyrin vaikuttamaan sen siirtoihin ajatuksen voimalla
varis varis varis varis varis varis varis varis
pyrin ajattelemaan mitä teen seuraavaksi
vatsa ajattelee

nälässä piilee vapauden avaruus
syömisessä muutoksen
vastaava kauheus

Yhtä lailla kuin kuningatar voi liikkua laudalla miten mieliin, syödä ja kohota lentoon, peli ja pelaaja eivät erotu toisistaan. Näyttää siltä, että kaksi konetta on käynnistetty samaan aikaan, mutta ne vaikuttavat toisiinsa vain näennäisesti. Ainoa yhteinen nimittäjä on siirto ruutujen läpi. Näin peli pelaa itseään, peli pelaa, pelaa itsensä loppuun, ja kuningatar, hänestä emme enää tiedä.

Ajattelin että kuningatar on tietyltä tasolta katsoen munimiseen antautunut kone,
koneeksi ajautunut ruumis
joka säätelee, ja jota säädellään.

Meillä on nyt mielessämme sellainen kone, tietyillä tasoilla operoiva kuningatar.

Kuningatarkoneen toimintaan liittyy toistuva ajatus, että sen jättämät jäljet eivät olekaan keskenään samoja, vaan eroavat siinä toisistaan. Häntä leimaa tietoisuus tästä (ja ehkä vain tästä). Mehän emme tiedä miten yhdelle ainoalle jäljelle käy. Tämä kuumettalevittävä tieto on tehnyt hänestä koneen. Hakkaava tieto hänen ruumiissaan, sitä ei voi ulostaa.

Jäljittääkö kukaan jälkeläistä sen viimeiselle rajalle onko se mahdollista kuka voisi lähteä matkaan?

1. Päälaen mustelma. Hyppäsin pimeässä tahallani päin seinää. Jätit minut rikkomatta, en tiennyt mitä muuta tehdä kuin hajottaa itse.

2. Tapasimme ja levitimme kaiken esiin. Ruumis leikeltiin, vaatii rohkeutta antaa sille lisää verta, kutoa siihen.

3. Leikkelevän surun läpi näkyy.

4. Jokainen sukupuoli hämmentää sileää kehoa.

Tihrustan jostain vähän kauempaa kun hampaat painautuvat nahkaan ja tunnustelevat sen alla paikallaan pysyvää luuta. Kosteus muuttaa hajun. Silmäluomen alla valkoinen kudos vaatii rautaa.

5. Kuusen valkea latva, valkeat neulaset ja oksat ja runko, ovat sen ikioma loinen, se syö itsensä.

Ollaan rajalla - häntä

Liikehdintää ja kuuluva sisäänhengitys toisesta huoneesta. Hän on ehkä heräämässä. Kahden minuutin kuluttua menen ja katson häntä. Silmät ovat kiinni. Toivon että ne ovat kiinni.

- Olivat ne.


Pilvet eivät kuulu taivaaseen, veteen sihisee vettä.

käärme jolla kilpikonnan pää

Kun maasto paljastuu, näemme minne kävellä. Oviaukoissakin muistetaan.

- Ei muisteta.