jossakin paikassa johon minua ei päästettäisi vaikka yrittäisin mennä, ovat kaikki vaatteeni, olleet ainakin hetki sitten
en mitenkään saa unta riittämään
se on kääriytynyt päivän ympärille, ylikierroksilla uni on ohutta ja kireää
uhoavaa kurkkusiimaa
linja-autossa lihava laittautunut nainen kännissä italiasta kuopioon ei voi lopettaa hokemasta, ja hokemasta anteeksi, tunkeutuu ja opin sanomaan
"älä koske muhun"
hengittämään itsessäni niin kauan kuin mikään sinussa ei minuun tunkeudu
sisään palleaan, kaikista suunnista
ulos sydämestä, kaikkiin suuntiin
niiden välillä minä
tyhjä sanko johon alkaa sataa
(kaikista neljästätoista suunnasta)